Millaisia vaikutuksia kirjastojen sulkemisella korona-aikana oli?

Kirjastot olivat suljettuina valtioneuvoston päätöksellä 18.3.2020 alkaen. Kirjastoja avattiin toukokuun lopulla tarjoten aluksi mahdollisuus jättää palautuksia ja noutaa varauksia. Rajoitusten purkamisen myötä lisää palveluita otettiin käyttöön 1.6. alkaen. Tällä hetkellä kaikki kirjastot saavat olla avoinna.

Sulkuaikaa keväällä kesti yhteensä yli kaksi kuukautta. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot järjestivät verkossa kyselyn sulun aiheuttamista vaikutuksista asiakkaiden näkökulmasta 8.–31.5.2020 ja sen viiteen kysymykseen vastasi noin 900 henkeä. Vastanneiden ikäjakauma oli 10–85 vuotta. Vastauksia saatiin jokaisesta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnasta.

Kirjastojen sulkemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia, joista suurin osa liittyy lukemiseen. Luettavaa ei ollut, lukeminen on kärsinyt, lukemista on jouduttu etsimään lainaan muun muassa tuttavilta tai on siirrytty lukemaan e-aineistoja. Lasten lukuinto oli usean vastaajan perheessä tai lähipiirissä lopahtanut lukemisen puutteesta. Esille nousi myös sosiaalisen, rauhallisen ja maksuttoman tilan tarve: paikka, jossa saa olla ostamatta mitään. Opiskelu ja työ olivat vastaajien mukaan kärsineet tai keskeytyneet sen vuoksi, ettei tarvittavaa aineistoa ollut enää saatavilla tai rauhallinen ja maksuton tila puuttui kokonaan.

Kirjastojen kiinniolo on herättänyt kyselyyn vastaajissa monenlaisia tunteita. Eniten se on harmittanut, mutta ratkaisu on ollut hyväksyttävä. Haikeus, ikävä ja suru mainittiin usein. Moni vastaaja kertoi kirjastojen sulkemisen aiheuttaneen jopa epätoivoa, tuskaa ja masennusta. Joidenkin mielestä sulkutoimet olivat liiallisia ja kirjastopalvelut olisi pitänyt järjestää muulla tavoin poikkeusolojen ajaksi. Poikkeusaika aiheutti myös vihaa, kiukkua, äkäisyyttä ja raivoa. Muiden jaksaminen, lapset ja nuoret ja heidän lukutaitonsa ja opiskelunsa, ikäihmiset ja heidän sosiaaliset kontaktinsa, kirjaston työntekijät, kirjaston tiloja ja laitteita tarvitsevat sekä opiskelijoiden opintojen sujuminen aiheuttivat huolta vastaajien mielissä.

Yli puolet vastaajista kaipasi aineistoja kirjastojen ollessa suljettuna, varsinkin fyysiset kirjat koettiin tärkeiksi. Myös kirjaston kokoelman selailua ja löytöjen tekemistä hyllystä ikävöitiin. Kirjastossa käyminen ja siellä oleilu sekä lasten kanssa asioiminen ja lukemisen etsiminen heille olivat mukana yli neljäsosassa vastauksia.

Vastaajista lähes 40 % oli käyttänyt joko kirjaston e-aineistoja tai muita e-palveluita kirjaston sulun aikana. Eniten oli käytetty e-lehti-, e-kirja- ja e-äänikirjapalveluita sekä elokuvia ja musiikkia. Suomenkielisten e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla aineiston suosion vuoksi e-aineistoja ei ole ollut aina heti saatavilla kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston palveluissa, vaan niitä täytyy jäädä jonottamaan. Vastaajat olivat käyttäneet oman kirjaston e-aineistojen sijasta tai rinnalla myös kaupallisia palveluja sekä muiden kirjastojen e-aineistoja. Osalle vastaajista kirjaston tarjoamat e-aineistot eivät olleet vielä tuttuja, ja moni heräsikin niiden olemassaoloon vasta kyselyn myötä. Perinteisten kirjastopalveluiden, kirjastossa käymisen ja kirjan arvostus näkyi vastauksissa. Ruutuaikaa halutaan vähentää, jolloin vapaa-ajalla tartutaan ennemmin perinteiseen kirjaan. E-aineistojen monipuolinen valikoima kuitenkin mainittiin ja moni on löytänyt mieleistä luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.

Lopuksi kysyttiin mitä kirjasto merkitsee normaalioloissa. Lukemiseen ja lukuharrastukseen liittyvä virkistys, viihde ja lukuelämykset olivat 20 % mielestä tärkeimpiä asioita. Lainaamisen maksuttomuus ja ekologisuus ovat miltei yhtä tärkeitä. 14% vastaajista mainitsi kirjaston tunnelman ja siitä seuraavan rauhoittumisen ja rentoutumisen. Muita merkityksiä löydettiin yleisestä sivistyksestä, kulttuurista ja tiedonsaannista sekä kirjaston roolista arjen henkireikänä (10% vastaajista) ja elämänlaatua nostava seikkana (10% vastaajista). Hieman alle 10 % nosti esiin kirjaston merkityksen opiskelulle tai työnteolle, tämä sisältää sekä kirjaston tilat että aineistot ja laitteet. Kirjastojen merkitystä ilman erillistä syytä piti tärkeänä 15 % vastaajista, kun puolestaan noin 1 % ei kokenut kirjastoa tärkeäksi.

Kirjastojen kiinnioloon korona-aikana suhtauduttiin pitkälti ymmärryksellä, mutta se aiheutti paljon haikeutta sekä negatiivisia tuntemuksia ja sillä oli vaikutuksia arkielämään. Yleiset kirjastot ovat kyselyn vastausten perusteella asiakkaidensa arvostamia paikkoja niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kokoelmiltaankin.

Henkilö kirjastossa
Kuva: Ilkka Vuorinen / Kirjastot.fi

Big Library Read -lukukampanjan kirjana The Darwin Affair

Big Library Read on e-kirjapalvelu Overdriven kampanja, jossa tiettyä kirjaa saa lainata rajattomasti. Viimeisin kampanjakirja on Tim Mason: The Darwin Affair, joka yhdistää murhamysteerin ja kuningatar Viktorian ajan Lontoon. Kun kuningatar Viktorian murhayritys epäonnistuu vuonna 1860 ja salamurhaaja kuolee vain hetkiä myöhemmin, poliisi Charles Field yhdistää nopeasti tapaukset toisiinsa. Pian tapauksiin liittyy jollakin tavalla myös Charles Darwinin kiistelty Lajien synty.

Kirja on saatavana rajoituksetta Overdrivesta ja Libby-sovelluksesta 3.–17.8.2020.

Kirjastoihin pääsee myös omatoimisesti

Osaa OUTI-kirjastoista voi käyttää jälleen myös omatoimisesti. Kuusamon, Lumijoen ja Utajärven kirjastoihin sekä Oulussa 6.7. alkaen Karjasillan, Maikkulan, Rajakylän, Ritaharjun ja Tuiran kirjastoihin pääsee myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella. Kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa kirjastojen omilta verkkosivuilta tai OUTI-verkkokirjastosta.

Omatoimiaikana sisään pääsee kirjautumalla kirjastokortilla ja siihen liitetyllä PIN-koodilla. Lisätietoa eri kuntien omatoimikirjastoista.

Muutoksia etäkäytettävän eMagzin lehtivalikoimaan

Vielä ehdit lukea kesäkuun loppuun saakka Helsingin Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta etäkäytettävässä eMagzissa vaikka mökillä tai rannalla. Poikkeusaikana etäkäytettävän eMagzin lehtivalikoimassa olleet Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus poistuvat palvelusta kesäkuun lopussa.

Etäkäytettävästä eMagzista löydät jatkossakin laajan valikoiman kotimaisia aikakauslehtiä digitaalisina näköislehtinä. Palveluun voit kirjautua kirjaston ulkopuolella kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla.

Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus sekä paljon muita sanomalehtiä on käytettävissä kirjaston asiakaskoneilla kirjautumatta ja myös kirjaston langattomassa verkossa omalla laitteella ePress-palvelussa.

ePress- ja eMagz-palveluiden lehtivalikoimat löytyvät OUTI-verkkokirjastosta.

E-kirjapalvelu OverDrive on palautunut käyttöön

E-kirjapalvelu OverDrive on jälleen käytössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjastossa OUTI-, Kainet-, Kiri- Tiekkö-, Sotkamon ja Reisjärven kirjastojen korteilla.

Mobiilisovellus Libbyyn kannattaa kirjautua uudelleen.

Uloskirjautuminen:
Valitse oikeasta ylänurkasta Libby-logo
Valitse ”See Library cards”
Paina kortin päällä olevaa ”Actions”-sanaa
Paina ”Remove Card”
Valitse ”Yes, remove card”

Sisäänkirjautuminen:
Valitse ”Add a Library Card”
Valitse ”Choose a Location”
Valitse oma kirjastokimppa
Kirjoita kirjastokortin numero
Paina ”Next”
Kirjoita pin-koodisi

OverDrive logo

Varausten noutoilmoitusten lähettäminen alkaa 19.5.

Varausten noutoilmoituksia ja muita kirjastojärjestelmän muodostamia viestejä ryhdytään lähettämään 19.5.2020. Viestejä ei ole lähetetty 17.3.2020 jälkeen, joten kaikista kirjastoista sulkemisen jälkeen kiinni jääneistä varauksista tiedottavat viestit lähtevät kerralla.

Maaliskuussa kiinni jääneiden varausten noutoilmoitukset lähetetään koosteviestinä, joka sisältää tiedon missä kirjastossa varauksia on noudettavina. Mukana on myös asiakkaan varaustunnus. Viestissä ei kerrota, mitä varauksia asiakkaalla on noudettavissa. Tämä koskee paperikirjeitä ja sähköpostiviestejä.  Tekstiviestinä lähtee vakiomuotoinen viesti, jossa kerrotaan asiakkaalla olevan noudettavia varauksia ja pyydetään tarkistamaan tarkemmat tiedot verkkokirjastosta tai kirjastosta.

Noutoilmoitusviestin voi saada myös sellaisesta varauksesta, jonka on jo noutanut verkkokirjastotiedon tai kirjastosta tarkistetun tiedon perusteella. Nämä ilmoitukset voi jättää huomiotta.

Vaikka huomioon pyritään ottamaan mahdollisimman monta poikkeustilannetta, niin voi käydä myös niin, että jää kokonaan ilman noutoilmoitusta. Tilanteet hoidetaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa tehdään uusi varaus. Jos jäit kokonaa ilman noutoilmoitusta ja varaus jäi sen takia noutamatta, ota yhteys kirjastoon.

Kirjastopalveluiden rajoitusten purkaminen alkaa

Hallitus linjasi neuvottelussaan 3.–4. toukokuuta toimintasuunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi sekä viruksen aiheuttamien rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta.

Kirjastopalveluiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että kirjoja ja muuta aineistoa saa taas lainata. Kirjastojen yleisiä tiloja ei kuitenkaan oteta käyttöön ennen 1.6., ja tilojen käyttöä tullaan rajoittamaan myös avaamisen jälkeen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoista voi noutaa varauksia ja niihin voi jättää palautuksia. Lainojen eräpäivät siirretään ja ne ovat aikaisintaan 8.6. Varausten viimeiset noutopäivät ovat 1.6. alkaen. Myöhästymis- ja palautuskehotusmaksuja ei synny kiinniolon aikana. Varauksia voi tehdä ja omien lainojen ja varausten tiedot voi tarkistaa OUTI-verkkokirjastossa. Varauksen saapumisilmoitusta ei tarvitse odottaa noutaakseen varauksen, jos se on verkkokirjaston mukaan noudettavissa. Kirjastot palvelevat myös puhelimitse ja sähköpostitse, ja niiden yhteystiedot löytyvät myös OUTI-verkkokirjastosta Kirjastot-sivulta.

Kirjastot tiedottavat omilla verkkosivuillaan ja muissa kanavissa omista kirjastokohtaisista käytännöistään.